Ensisynnyttäjän keski-ikä on noususuunnassa kehittyneissä maissa. Monet naiset haluavat aloittaa perheen perustamisen vasta yli 35-vuotiaana. Minkälainen vaikutus lapsensaannin siirtämisellä tulevaisuuteen on naisen hedelmällisyyteen ja minkälaisia riskejä siihen liittyy? Tähän meille vastaa hedelmällisyysklinikka Next Fertility Nordicin gynekologi Helen Liis.

Munasolujen määrä vähenee ajan myötä

“Se, että hedelmällisyys vähenee naisen vanhetessa ja yhä enemmän naisia päätyy hedelmällisyyslääkärin vastaanotolle hedelmällisyyden arvioimiseksi ja hoidoksi, on laajasti tiedetty, mutta samalla aliarvioitu tosiseikka”, Liis kertoo.

“Hedelmällisyyden asteittainen väheneminen alkaa 32-vuotiaana. Yli 43-vuotiailla naisilla lapsen syntymään johtavia luonnollisia raskauksia on hyvin harvoin, mutta poikkeuksia esiintyy”, hän sanoo.

Miksi naisen hedelmällisyys alkaa vähetä iän myötä? Helen Liisin mukaan siihen on olemassa eri syitä. “Naisilla on syntyessään tietty määrä munasoluja, joiden määrä vähenee ajan mittaan. Epäkypsien munasolujen jakautuessa hedelmöittymiskykyisiksi soluiksi tapahtuu vanhetessa useammin virheitä, minkä vuoksi syntyy enemmän munasoluja, joilla on kromosomianomalia”, hän kuvailee.

Ovulaatiokypsä follikkeli voi syntyä sekä normaaleista että viallisista soluista. “Ikääntyessä irtoaa yhä enemmän munasoluja, joilla on kromosomiapoikkeavuus, minkä vuoksi raskaaksi tulemisen todennäköisyys pienenee ja raskauden keskeytymisen sekä kromosomianomaliaraskauksien riski kasvaa.”

“Ikääntyessä myös haitallisten tapojen ja ympäristötekijöiden vaikutus, kuten tupakoinnin ja ylipainon merkitys, kumuloituu enemmän. Vanhemmilla naisilla on myös todennäköisemmin ollut jokin munasarjareserviä vahingoittava toimenpide tai hoito”, Liis listaa.

Munasolujen laadun ja määrän laskun vuoksi raskaaksi tulemiseen kuluva keskimääräinen aika muuttuu siis koko ajan pidemmäksi. “Kyky tulla raskaaksi yhden kuukautiskierron aikana alkaa laskea huomattavasti 30-vuotiaana ja nopeutuu entisestään 37-vuotiaana.”

Iällä on merkitystä myös koeputkihedelmöityksessä

Jos raskaaksi tuleminen ei onnistu luonnollisella tavalla, Helen Liisin mukaan apuun tulee usein koeputkihedelmöitys (in vitro fertilization eli IVF). Kuitenkin myös IVF:n onnistumisessa iällä on ratkaiseva merkitys.

“Alle 37-vuotiaisiin naisiin verrattuna IVF:n onnistuminen naisen omia munasoluja käytettäessä on huomattavasti matalampi naisen ollessa vähän alle tai vähän yli 40- vuotias. Luovuttajasoluja käytettäessä iän merkitys on vähäinen, joten niiden käyttäminen lapsen saamiseen on hyvä mahdollisuus naisille, joiden omilla soluilla jälkeläisen saaminen ei ole enää mahdollista.”

Ikä on tärkein prognostinen tekijä

Vaikka on olemassa herkkiä laboratoriotestejä hedelmällisyyden ja munasarjareservin arvioimiseen (esimerkiksi anti-Müller-hormoni, AMH), ikä on Helen Liisin mukaan kuitenkin luotettavin itsenäinen prognostinen tekijä, joka määrittää sekä spontaanin raskaaksi tulemisen että onnistuneen hedelmättömyyshoidon todennäköisyyden.

“Raskaaksi tuleminen ja terveen raskauden kantaminen synnytykseen saakka voi olla vaikeaa jopa niille yli 40-vuotiaille naisille, joiden laboratoriotulokset ovat normaalit. Nuoremmilla naisilla on päinvastoin, heillä mahdollisuus raskaaksi tulemiseen ja onnistuneeseen hedelmöityshoitoon ovat tutkimusten perusteella paremmat jopa munasarjareservin ollessa matala”, hän sanoo.

Siitä huolimatta naisten, joiden munasarjareservi on matala, tulisi kiirehtiä perheen perustamisen suhteen, sillä aika toivottujen jälkeläisten saamiseksi voi olla rajallinen.

Miten kauan tulisi odottaa ennen hedelmällisyystutkimuksia ja hedelmättömyyshoitoa?

Luonnollisen raskaaksi tulemisen odottaminen ilman lisätutkimuksia ja hoitoa on suositeltavaa nuoremmille potilaille ja enintään 1 vuoden ajan. Yli 35-vuotiaiden hedelmällisyyttä ja mahdollisia hedelmättömyyden syitä voisi arvioida jo silloin, kun haluttua tulosta ei ole saavutettu 6 kuukauden kuluessa. Yli 40-vuotiaiden tulisi arvioida hedelmällisyyttä heti, eli raskaustoiveen syntyessä.

“Varhaisempi konsultaatio on myös tarpeen naisille, joilla esiintyy muita hedelmällisyyteen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten endometrioosi, aiemmat lantioseudun elinten leikkaukset ja tulehdukset tai miehen hedelmättömyys”, Liis mainitsee esimerkkejä.

Jos alle 35-vuotias nainen ei tule raskaaksi vuoden kuluessa, luonnollisella tavalla raskaaksi tulemisen todennäköisyys on joka kuukausi vain 2 prosenttia. “Vanhetessa todennäköisyys vähenee entisestään 44-vuotiaaksi asti. Sitä vanhempien naisten raskaaksi tulemisen todennäköisyys on käytännössä olematon. Täten pitkä odottava taktiikka sopii vain niille naisille, jotka eivät halua tai voi jatkaa hedelmättömyyshoitoa esimerkiksi taloudellisista syistä”, Liis selittää ja lisää, että Virossa hedelmättömyyshoito on ilmaista kaikille alle 41-vuotiaille Viron Haigekassan vakuuttamille naisille.

Hedelmättömyyshoitomahdolli suudet naisen vanhetessa

Alle 35-vuotiailla, joiden hedelmättömyyden syy jää tutkimuksissa epäselväksi, munasarjojen stimulaatiolla ja kohdunsisäisellä inseminaatiolla (intrauterine insemiation, IUI) tapahtuvan raskauden todennäköisyys on 2 %:n sijaan jopa 30 % 3 hoitosyklillä.

“35-vuotiaana IUI:n teho vähenee, ja nopein sekä onnistumistodennäköisyydeltään paras menetelmä on IVF. IVF:n tapauksessa on raskauden onnistuessa myös mahdollista säilyttää jäljelle jääneet alkiot jäädytettynä ja käyttää niitä tulevaisuudessa.”

IVF:n onnistuminen naisen omilla munasoluilla vähenee iän myötä, erityisesti yli 40- vuotiaana.  “Niitä 35-vuotiaita ja vanhempia naisia, joiden oma munasarjareservi ei ole enää riittävä hedelmättömyyshoitoon, suositellaan harkitsemaan IVF:ää luovuttajasoluilla tai vaihtoehtoisia perheenperustamistapoja, kuten adoptiota”, Liis sanoo.

Miten IVF suurentaa ikääntyessä raskaaksi tulemisen todennäköisyyttä?

IVF-stimulaatiolla yhdessä syklissä kypsyy enemmän munasoluja kuin luonnollisen kuukautiskierron aikana. Munasolun hedelmöityksessä kehittyy kerralla enemmän alkioita, joita seurataan laboratoriossa ensimmäisinä kehityspäivinä ennen kohtuun siirtämistä. “Paremmin kehittyvät alkiot ovat hyvin todennäköisesti geneettisesti terveitä. Siksi raskauden alkaminen ja lapsen elävänä syntymisen todennäköisyys on suurempi IVF-alkioiden siirtämisen jälkeen”, gynekologi kertoo.

Raskaaksi tulemisen todennäköisyyttä on mahdollista nostaa myös ennen alkioiden siirtämistä tutkimalla niitä geneettisesti kromosomimäärän anomalioiden suhteen (preimplantation genetic testing and diagnosis, PGT-A).

“Niin voidaan suuremmalla todennäköisyydellä välttää sellaisten alkioiden siirtämistä kohtuun, joilla raskautta ei syntyisi ollenkaan kromosomianimalioiden vuoksi – se päättyisi raskauden keskeytymiseen tai kromosomipoikkeavan sikiön kehittymiseen”, hän selittää.

Jos munasarjareservi on kuitenkin hyvin matala, todennäköisyys IVF-raskauteen omilla sukusoluilla on vain noin 4 prosenttia. “Jos munasarjareservi on matala ja on esiintynyt toistuvasti epäonnistuneita IVF-syklejä ja muita IVF:n todennäköisyyttä ennustavia epäsuotuisia seikkoja, toivottu raskaus on todennäköisemmin mahdollista saavuttaa luovuttajasoluja käyttämällä”, Liis kertoo.

Luovuttajasoluista saatuja alkioita siirtämällä elävänä syntymisen todennäköisyys on suurempi kuin omia munasoluja käyttämällä, noin 50 prosenttia. “Toistuvilla siirroilla hoidon onnistuminen voi olla jopa 80 prosenttia”, hän lisää.

Mahdollisuuksia hedelmällisyyden säilyttämiseen on olemassa

Oman hedelmällisyytensä voivat kuitenkin säilyttää myös ne, jotka haluavat siirtää raskautta tulevaisuuteen, mutta ovat huolissaan ikääntymiseen liittyvän hedelmällisyyden vähenemisen vuoksi. Se on mahdollista jäädyttämällä munasoluja ja alkioita.

“Alkioiden jäädyttäminen on hedelmällisyyden säilyttämisen kultainen standardi, ja jos alkioita siirretään myöhemmin, hedelmättömyyshoidon onnistuminen on verrattavissa tuoreiden alkioiden siirtämiseen”, Liis sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät myös lääketieteelliset ja sosiaaliset seuraukset, joita myöhemmästä perheen perustamisesta voi seurata. “Iän kasvaessa esiintyy enemmän raskauskomplikaatioita, ja myös lasten kasvattamisessa voi tulla eteen vaikeita tilanteita ja yllätyksiä”, hän kertoo esimerkkejä.

Munasolujen jäädyttäminen hedelmällisyyden säilyttämiseksi myöhemmällä iällä ilman lääketieteellistä tarvetta on kasvava trendi, jonka oletettavasta tehosta ja turvallisuudesta kertyy aina lisää todisteita jäädytettyjen luovuttajamunasolujen pankkien tietojen perusteella.

“On tärkeää huomioida, että koska luovuttajamunasoluja kerätään yleensä alle 35- vuotiailta naisilta, tehoa ja turvallisuutta koskeva tieto on yli 35-vuotiaiden keskuudessa vähäistä”, Liis sanoo. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yli 35-vuotiaiden naisten munasoluja ei voida jäädyttää hedelmällisyyden säilyttämistarkoituksessa.

“On kuitenkin otettava huomioon, että menetelmän teho vähenee naisen ikääntyessä, riskit kasvavat ja myös taloudellinen näkökulma on tärkeä – riittävän munasolumäärän saamiseen saatetaan tarvita enemmän stimulaatiosyklejä, eikä kallis hoito myöskään aina välttämättä johda tulevaisuudessa toivottuun raskauteen”, hän lisää.

Yhteiskunnan tietoisuus iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen on matala

Liisin mukaan tietoisuus iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen voisi olla parempi, ja siitä puhuminen tulisi aloittaa jo koulussa. “Se voisi olla yhtä tärkeällä paikalla kuin ehkäisyvälineiden käytön opettaminen”, hän sanoo.

Myös tieteellisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että naiset ja miehet aliarvioivat iän vaikutusta hedelmällisyyteen. “Eräässä amerikkalaistutkimuksessa, johon osallistui 600 hoitoalan naistyöntekijää, selvisi, että lähes puolet osallistujista olisi tehnyt erilaisia reproduktiivisia päätöksiä, jos olisivat tienneet aiemman uransa aikana enemmän hedelmällisyydestä ja hedelmättömyydestä”, Liis mainitsee.

Myöskään lääkäreillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ikään liittyvistä hedelmällisyyden muutoksista. “Italialaisessa tutkimuksessa haastateltiin 156 gynekologia, jotka eivät olleet erikoistuneet hedelmättömyyshoitoon. Tutkimuksessa ilmeni, että puolet haastatelluista uskoi, että naisen reproduktiivinen ikä voi kestää 50. ikävuoteen asti, ja että keinohedelmöitys korkeammassa iässä on tehokkaampaa kuin se todellisuudessa on”, hän kertoo.