Julkaisemme Viron kätilöyhdistyksen lausunnon raskaana olevien ja imettävien koronarokotuksista.
Viron gynekologiliiton ja Viron perinatologiayhdistyksen hallitusten hyväksymä 30.6.2021.
Raskaana olevien koronarokotuksiin liittyy useita kysymyksiä, sillä testausvaiheessa rokotetta ei testattu raskaana olevilla ja ainoat tiedot perustuivat tehtyihin eläinkokeisiin. Tällä hetkellä tehdään tutkimuksia maailmanlaajuisesti koronarokotteiden vaikutuksien arvioimiseksi raskaana oleviin. Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella, jotka perustuvat yli 200 000 raskaana olevan naisen tietoihin, rokottaminen ei aiheuta merkittäviä lisäriskejä raskauden edistymiselle ja sikiön kehitykselle.
Rokotuksen hyödyt koronan vaikean muodon estämisessä ovat huomattavasti suuremmat kuin mahdolliset rokottamisesta johtuvat riskit. Raskaana olevat ja imettävät voivat ottaa koronarokotukset
Suosittelemme, että kätilön tai hoitavan lääkärin kanssa keskustellaan aina ennen minkäänlaisten lääkkeiden käyttöä raskauden aikana. Sama pätee myös rokotuksiin. Nainen päättää itse rokottamisesta raskauden aikana ja tämän päätöksen tulee perustua tietoon. Kätilöt kunnioittavat jokaisen naisen valintaa ottaa rokotus tai jättää se ottamatta. Rokottamisesta kieltäytyneitä neuvotaan, miten tartuntaa voi välttää
noudattamalla asianmukaisia suojatoimenpiteitä.
Miks kaaluda rasedusaegset vaktsineerimist?
COVID-19 infektsiooni põdemine võib raseduse ajal kulgeda raskelt. Uuringutulemused kinnitavad, et nakatunud rasedad vajavad võrreldes mitterasedatega sagedamini intensiivravi, eriti juhul, kui haigestutakse raseduse III trimestril. COVID-19 põdemine suurendab enneaegse sünnituse ja teiste rasedustüsistuste esinemise riski. Seetõttu on oluline nakatumist vältida. Vaktsineerimine on efektiivne viis COVID-19 haigestumise vältimiseks. Vaktsiin ei
sisalda elus koroonaviirust ega lisaaineid, mis kahjustaksid rasedat naist või loodet. mRNA vaktsiinid ei muuda DNA-d ega põhjusta geneetilisi muutusi.
Kuidas toimub rasedate vaktsineerimine?
COVID-19 vastane vaktsineerimine toimub rasedate ja mitterasedate puhul samadel alustel: vaktsineerimisotsuse ja vaktsiini valiku kriteeriumiteks on naise vanus ja terviseriskid. Soovitav on vaktsineerida COVID-19 vastu kõiki rasedaid, aga eriti neid, kellel on suurem risk nakatuda või kelle haiguse kulg võib olla raskem kaasnevate seisundite tõttu (nt ülekaal, diabeet, südame-veresoonkonna haigus). Vaktsiini dooside vaheline aeg on rasedusaegsel
vaktsineerimisel sama kui teiste inimeste puhul. Covid-19 vaktsiini ja teiste vaktsiinide manustamise vaheline ajavahemik peaks olema vähemalt 14 päeva.
Millist vaktsiini eelistada?
Kõige rohkem on hetkel andmeid mRNA vaktsiinide kohta, mistõttu soovitatakse neid eelistada rasedate vaktsineerimisel. Ameerika Ühendriikides on mRNA vaktsiinidega (Pfizer BioNTech, Moderna) COVID-19 vastu vaktsineeritud üle 100 000 raseda ning ei ole leitud, et need ohustaksid ema või loote tervist.
Kõrvalmõjude esinemine
Vaktsineerimise kõrvalmõjusid esineb nii rasedatel kui mitterasedatel, levinumateks on süstekoha valulikkus, väsimus, peavalu, lihas- ja liigesvalu, külmavärinad, palavik. Rasedatel on lubatud valu leevendamiseks ja palaviku alandamiseks kasutada paratsetamooli.
Vaktsineerimine raseduse planeerimise ja imetamise ajal
Rasedust planeerides võib vaktsineerida COVID-19 vastu. Enne vaktsineerimist ei ole vaja teha rasedustesti, sest puudub tõendusmaterjal, et COVID-19 vastased vaktsiinid mõjutaksid viljakust. Vaktsineerimise järgselt ei ole vaja rasestumist edasi lükata. Tuginedes teadmistele, kuidas vaktsiinid organismis toimivad, ei ohusta COVID-19 vaktsiinid imetava ema ja tema lapse tervist. Rinnaga toitmise ajal on COVID-19 vastane vaktsineerimine lubatud. Vaktsineerimise järel leidub ema rinnapiimas antikehi, mis võivad anda lapsele kaitse nakatumise eest.
Lausuntoa laadittaessa on huomioitu seuraavien organisaatioiden suositukset ja näkemykset:
International Federation of Gynecology and Obstetrics (FIGO)
Royal College of Obstetricians and Gynaecologists (RCOG)
Royal College of Midwives (RCM)
The American College of Obstetricians and Gynecologists (ACOG)
World Health Organization (WHO)